Organisaatiomallin johtamista käsitelleellä luentokerralla saimme kuulla osuustoiminnan johtamisesta vierailijaluennoitsija Juha Kivelän kertomana. Tavoitteeni luennolla oli oppia, mitä eroa osuuskunnan johtamisella on "tavalliseen" pelkkää voittoa tavoittelevan yhtiön johtamiseen. Mielestäni luento tarjosi vastauksen tavoitteeksi asettamaani kysymykseen. Olikin mielenkiintoista kuulla, miten osuuskunnan luonne vaikuttaa johtamiseen ja millaisia haasteita se luo tavallisiin yrityksiin verrattuna.
Opin osuuskunnan johtamisesta sen, miten osuuskunnan kaksoisluonne ja sen työntekijöiden kolmoisluonne vaikuttavat osuuskunnan johtamiseen. Osuuskunnan kaksoisluonteella tarkoitetaan sitä, että osuuskunta on samaan aikaan liiketoimintayhteisö ja jäsenyhteisö. Tämä tuo omat haasteensa johtamiseen, sillä samaan aikaan pitää ottaa huomioon voitontavoittelu, sekä jäsenten etu(esim. halvat tuotteet ja kanta-asiakasedut). Pohjois-Karjalan osuuskauppa onkin ottanut yhdeksi tehtäväkseen maakunnan elinvoimaisuuden lisäämisen. Tässä yhteydessä pohdin sitä, voiko liikeyritys käyttää voittoaan yhteisen hyvän luomiseen omistajiensa kustannuksella. Jos liikeyritys käyttää liikevoittoaan esimerkiksi investointeihin, jää voittoa vähemmän jaettavaksi omistajille. Jos nämä investoinnit kohdistuvat kannattamattomaan liiketoimintaan tai esimerkiksi hankkeisiin, joista ei ole hyötyä kaikille omistajille, voi tämä olla vaikea omistajille ymmärtää. Toisaalta kuitenkin maakunnan elävöittäminen tekee alueesta houkuttelevamman ja kattavat palvelut ja hankkeet voivat houkutella alueelle lisää asukkaita ja työpaikkoja. Tämä voi pitkässä juoksussa olla kannattavaa.
Kivelä puhui myös työntekijöiden kolmoisroolista. Sillä tarkoitetaan sitä, että työntekijät ovat samaan aikaan sekä omistajia, työntekijöitä että asiakkaita. Myös tämä tuo oman haasteensa osuuskunnan johtamiseen, sillä kaikki nämä roolit omaavat pitäisi pitää tyytyväisinä. Mielestäni tämä on aika suuri haaste ja välillä jopa ristiriitainen tavoite. Työntekijän tulee työssään miellyttää asiakkaita ja pyrkiä saamaan edustamalleen yritykselle mahdollisimman suuret voitot. Samalla työntekijä toivoo saavansa hyvää palkkaa. Asiakkaana hän taas pyrkii saamaan hyvää palvelua usein mahdollisimman pieneen hintaan. Omistajana hän taas toivoo, että yritys tekee mahdollisimman hyvän tuloksen, jolloin hän voi saada osuutensa osuuskunnan voitosta. Toisaalta ainakin työntekijän ja omistajan roolit tukevat mielestäni hyvin toinen toistaan: työntekijä pyrkii tarjoamaan mahdollisimman hyvää palvelua, mikä edistää yrityksen voitontavoittelua, jota omistajat toivovat.
Pohdin vielä lisää luennolle asettamaani tavoitetta ja huomasin, miten erilaista johtaminen voi olla organisaatiomallista riippuen. Osakeyhtiön, osuuskunnan ja voittoa tavoittelemattoman yhteisön johtaminen voi olla keskenään hyvin erilaista. Kaikissa malleissa tavoitellaan erilaisia asioita, mikä vaikuttaa niiden johtamiseen. Kurssin kuluessa olemme pohtineet useaan otteeseen sitä, millainen on hyvä johtaja. Organisaatiomallin johtamista enemmän mietittyäni olen tullut siihen tulokseen, ettei ole olemassa yhtä hyvää johtajatyyppiä, vaan erilaisiin organiaatiomalleihin voi sopia hyvin erilaiset johtajat. Mielestäni johtajuutta arvioitaessa tärkeänä näkökulmana voidaankin pitää (esimerkiksi organisaatiomallista johtuvia) johtajuuden tavoitteita.
-Kiia
Kolmoisrooli on mielestäni seikka, joka saattaa hyvinkin mahdollistaa yritysten menestyksen. Nimittäin mikäli jokin sidosryhmä voittaa toisten kustannuksella, ei toiminnalle ole järkevää funktiota (kauppa yrittää myydä ylihinnalla tuotteita).
Kuvaat hyvin oppimaasi ja yhdistät sen käsityksiisi.
-Juho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti