4.11.2016 Viestinnän johtaminen

Viestintäjohtaminen on minulle kokonaan uusi osa-alue, mutta olen käynyt aiemmin muutamia viestinnän kursseja (puhe- ja kirjoitusviestintä, ympäristöviestintä). Tutustuin viestintäjohtamiseen luentodiojen, lisämateriaalien, tiivistelmän sekä erilaisten Youtube-videoiden ja nettisivujen avulla. Oppikirja jakoi viestinnän kolmeen osa-alueeseen: markkinointi, suhdetoiminta ja henkilöstöhallinto. Nämä viestinnän osa-alueet eroavat selkeästi toisistaan niin kohderyhmän kuin tavoitteiden puolesta. Kokonaisuutena viestintä on valtavan suuri alue, joka sisältyy kaikkeen toimintaamme ja jokaiseen työyhteisöön. Viestintä on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut suuressa murroksessa sosiaalisen median ja nettiviestinnän myötä. Viestintä on nopeutunut ja viestin lähettämisen kynnys on usein madaltunut, mikä näkyy niin hyvässä kuin pahassa. Viestinnän virhearvioinnit leviävät somessa nopeasti, joten viestinnän suunnitteluun ja viestien sisältö pitää nopeasta reaktiotavasta huolimatta suunnitella huolellisesti. Minua kiinnostaa viestinnässä erityisesti työyhteisön sisäinen viestintä ja sidosryhmäviestintä. Lähetän työssäni paljon sähköposteja organisaation sisällä ja läheisille sidosryhmille. Olen huomannut, että viestin selkeys, pituus, jakelukanavan valinta, ajoitus sekä viestin kieli vaikuttavat siihen, miten ihmiset reagoivat viestiin. Lisäksi osallistun paljon erilaisiin kokouksiin, konferensseihin ja suunnittelutilaisuuksiin, joissa viestintä on pääosassa.

Yrityksen tai työyhteisön viestintäkulttuuri ja koettu luottamus vaikuttavat paljon siihen, miten avointa ja monisuuntaista sisäinen viestintä on. Pahan/negatiivisen kehän kuvaus luentodioissa kuvasti hyvin sitä, miten laajoja vaikutuksia huonosti onnistuneella viestinnällä voi olla yritykseen ja yrityksen tulokseen. Yhtenä tekijänä tässä nähtiin väärinymmärrykset, jotka ovat tulleet esille muidenkin luentojen yhteydessä. Moniäänisen viestinnän kulttuurin voisikin nähdä keinona, jolla väärinkäsityksiä osaltaan voisi estää tai ainakin korjata jälkikäteen. Moniäänisen viestinnän ja kulttuurin sekä yksilöiden erilaisuuden arvostaminen on arvo, jonka toteutumista työyhteisössä kannattaisi pohtia ja arvioida. Käytännön arjessa helposti vahvemmat persoonat johtavat tilannetta ja arvokasta tietoa voi jäädä hyödyntämättä. Luentodiojen lisämateriaalina ollut video viestintätaitojen kehittämisestä listasi tärkeimpiä seikkoja, joiden toteutumista olisi hyvä harjoitella omassa viestinnässä:

1. kuuntele ensin, 2. hengitä ja rauhoitu ennen toimimista, 3 käytä minämuotoa passiivin sijaan, 4. älä tuomitse, 5. erota faktat mielipiteistä (olet tullut joka päivä tällä viikolla myöhässä töihin vs. olet laiska), 6. huomioi muiden tunteet, 7. ymmärrä toisten arvot ja tarpeet, 8. älä vihjaile, vaan pyydä suoraan mitä haluat, 9. huomioi kehonkielesi ja 10. muista yksilöiden ja kulttuurien väliset erot sekä toimi niiden mukaan.

Maijastiina Rouhiainen-Neunhäusererin lektio johtamisen viestintähaasteissa tietoperustaisessa työssä kuvasi hyvin viestinnän johtamisen monipuolisuutta ja sitä, miten suurien haasteiden edessä johtajat voivat olla.  Lektio jaotteli johtamisviestinnän viiteen funktioon: 1) Toimintasuunnitelman, vision ja strategian merkityksentäminen, 2) tiedonhaku ja tiedonvälitys organisaation sisäisissä ja ulkopuolisissa verkostoissa, 3) johtajan verkostoituminen ja suhteiden ylläpito, 4) työn ohjaaminen ja palautteenotto sekä 5) alaisten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen. Erityisen kuvaava oli lause: ”Johtajan vuorovaikutusosaaminen onkin tasapainoilua sen välillä, milloin on tarkoituksenmukaista ja tehokasta viestiä johtajakeskeisesti ja milloin osallistavasti”.

Kristiina


Hyvää ja monipuolista pohdintaa jälleen!

-Kiia

Hyvää työtä :)

-Essi

Käsittelet aihetta monipuolisesti mutta aika tietopainotteisesti. Olisi mielenkiintoista kuulla millaisia lempikäsityksiä tai omia ykkösarvoja sinulla on aiheeseen liittyen :) Kritisoisitko jotain luentojen painotusta?
-Juho