17.11.2016 Byrokratian johtaminen

Päivän luennon aihe oli johtaminen byrokraattisessa organisaatiossa, jonka piti komisario Jyrki Haapala. Haapala kertoi aiheesta Weberin mallin sekä kertomalla käytännön kautta, kuinka suomalainen poliisi järjestelmä toimii ja hyödyntää tätä ideologiaa. Itselle tämä herätti paljon positiivisia ajatuksia, että on hyvä saada teoriaan käytäntöä, ja myös byrokraattinen johtaminen on itselle aika vieras osa-alue.

Itse kuulun näihin jotka kavahtavat sanaa byrokratia, mutta toisaalta myös tiedän, että suomalainen järjestelmä on suhteellisen oikeuden mukainen ja korruptoimaton. Toki mediassa ajoittain esille nostetun tapaukset horjuttavat kuvaa kuten Aarnio tapaus. Toki Haapala nosti esille, että byrokratian takana on ihmisiä, jotka tekevät virheitä, mutta tuntuu silti siltä, että jos tämä Weberin malli on niin ylivoimainen, niin miten tämmöisiä virheitä silti pääsee tapahtumaan näin laajoissa mittakaavoissa. Haapala nosti esille myös äärimmäisen virkaylpeyden, joka puskee toimintaa eteenpäin ja kannustaa työntekijöitä. Kuinka kuitenkin nämä negatiiviset tapahtumat vaikuttavaa tähän.

Byrokratiaa on Suomessa muuallakin kuin hallintorakenteissa, ja tässä pohdinkin yliopiston byrokratiaa Weberin mallin kannalta. Monet yliopiston kohdat sopivat hyvin Weberin malliin kuten erikoistuminen ja keskittäminen. Oma pääaineeni maantieto on hyvä esimerkki tästä, Joensuussa on yhteiskunnallinen ja poliittinen näkökulma hyvin vahvana, kun taas Turussa keskitytään luonnonmaantietoon. Tähän kuitenkin liittyy paljon myös yliopistoiden muuttuminen yhä enemmän kilpailemaan keskenään resursseista. Kuitenkin esim. Auktoriteettien uskominen ilman kyseenalaistamista ei sovi tänne koska meidän tehtävä on luoda uutta ja sitä ei synny, jos emme uskalla rohkeasti kyseenalaistaa ja haastaa. Joten sopiiko tämmöinen hidas malli yliopistolle, jolta nyky-yhteiskunnassa vaaditaan jo lähes business-ajattelulle tyypillisiä tapoja tuottaa tuloksia? Toki mielestäni voidaan myös kyseenalaistaa vahvemmin miksi yliopistojen täytyy kilpailla keskenään kannustaako se enemmän työntekijöitä kuin jos meillä olisi samanlainen ammattiylpeys, myös opiskelijoilla, kuin Haapala kertoi olevan poliiseilla?     

- Essi

Byrokratia näyttäytyy yliopistoissa aivan erilaisena kuin byrokratia esimerkiksi poliisilaitoksessa tai puolustusvoimissa. Yliopiston arjessa valta ja päätökset usein näyttävät olevan lähtöisin ihmisistä rakenteiden asemesta. Ja toisaalta valtasuhteiden rajat hämärtyvät esimerkiksi laitoksellamme (ympbio), jossa iso osa työntekijöistä on apurahatutkijoita, jotka eivät ole työsuhteessa yliopistoon. Tällöin iso osa henkilöstöstä jää varsinaisen hierarkian ulkopuolelle ja joihin ei ole samanlaista vallankäyttöoikeutta kuin varsinaisiin työntekijöihin.

Yliopisto on kuitenkin myös varsin hallinnollinen laitos, jossa byrokratiaa ja sen luomaa yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta tarvitaan. Yliopistoissa tulee esimerkiksi olla riittävä tietämys, jotta voidaan toimia yliopistoja koskevien lakien ja asetusten mukaan: Yliopistolaki, laki yliopistolain voimaanpanosta, laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkinorekisteristä, valtioneuvoston asetus yliopistoista, opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä, valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista, asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä, valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista, opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, valtioneuvoston asetus erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä sekä valtioneuvoston asetus korkeakoulujen yhteishausta. Olin itsekin yllättynyt siitä, miten valtava joukko lakeja ja asetuksia säätelee toimintaamme.

Kristiina

Minullekin byrokratia on sanana aina särähtänyt korvaan, enkä ollut tullut ajatelleeksi, että se voi olla myös erittäin hyvä juttu tietyissä organisaatioissa. Eritoten poliisissa ja puolustusvoimissa on tärkeää, että on byrokraattiset toimintamallit, joiden mukaan toimitaan, eikä kukaan pääse sooloilemaan. On kuitenkin hienoa ja organisaation kannalta erittäin tärkeää, että poliisiyhteisössä on järjestetty vaikutusmahdollisuuksia myös alemmilla portailla työskenteleville.

Kristiinan esiin nostama lainsäädäntö on myös hyvin mielenkiintoinen huomio. En ole ennen huomannut, että korkeakouluopiskelua säädellään noinkin laajasti lakien ja asetusten tasolla, puhumattakaan sitten vielä kaikista alemmanasteisista säännöksistä!
-Kiia

Eräs ystäväni toimii poliisina. Hänen mielestään heidän organisaatiossa pusketaan eteenpäin tuloksien tekemisen perustalta. Hänen mukaan puhe työhyvinvoinnista on sössötystä, tärkeämpää on se että johtaja vaatii alaisiaan tekemään vaikuttavaa työtä. Näkyisikö tässä byrokratian vaikutus?
-Juho