Organisaatiokulttuuria, valtaa ja päätöksentekoa käsitelleen luentokerralta mieleeni jäi nopeasti käsitelty elektroninen valvonta. Valvonta liittyy läheisesti vallankäyttöön ja organisaation johtamiselle tärkeään luottamukseen. Elektroninen valvonta on yksi valvonnan muoto, jonka käytön mahdollisuudet lisääntyvät koko ajan teknologian kehittyessä. Elektronista valvontaa on esimerkiksi turvakameroiden ja nopeuskameroiden avulla suoritettu valvonta.
Mieleeni tuli näiden lisäksi ainakin yksi eletronisen valvonnan muoto, joka jatkuvasti kasvattanee merkitystään: sosiaalinen media. Organisaation valvovat tahot, kuten johtajat, voivat olla sosiaalisen median ansiosta tietoisia työntekijöidensä olinpaikasta ja tekemisistä reaaliaikaisesti. Sosiaalisesta mediasta voi usein myös helposti saada tietoa valvottavan harrastuksista, ihmissuhteista ja mielipiteistä. Ihmiset jakavat tietoa sosiaalisen median kautta yhä enemmän ja valvojatahon on helppoa löytää lähes kaikki netissä julkaistu.
kuva täältä
Valavuoren tapauksessa työnantajana toiminut koripalloseura Espoo United on suorittanut valvontaa työntekijänsä käyttäytymistä kohtaan sosiaalisessa mediassa. Tosin valvontatehtävää on tässä tapauksessa helpottanut se, että tviiteistä on noussut kohu ja siitä on uutisoitu ahkerasti. Joka tapauksessa valvonnan seurauksena työnantaja on saanut tietää, että työntekijä on antanut julkisuuteen väärän kuvan seuran arvoista. Työnantaja on katsonut, että seuran imago kärsii tästä ja halunnut irtisanoutua täysin tällaisista mielipiteistä, mikä on johtanut työntekijän potkuihin.
Tapaus liittyy myös keskeisesti blogissakin jo aiemmin käsiteltyyn viestintään ja sen johtamiseen. Kurssin aikana olen huomannut, että monia tapauksia voi tutkailla johtamisen eri alueiden näkökulmasta. Kaikki johtamisen osa-alueet ovat myös jollain tavalla kytkeytyneet toisiinsa. Tämä on vahvistanut kuvaa siitä, että johtamisessa on otettava huomioon monia eri asioita, eikä se ole todellakaan yksinkertainen tehtävä.
Olen oppinut kurssin aikana pohtimaan käsiteltyjä asioita monipuolisemmin ja kriittisemmin. Olen ymmätänyt, ettei asioihin ole yhtä oikeaa lähestymis- tai ratkaisutapaa, vaan hyvä johtaja voi olla monella tavalla, organisaatiosta ja tavoitteista riippuen. Toisaalta olen myös pohtinut sitä, kuinka paljon opiskelemalla voi vaikuttaa johtajuuteen. Riittääkö se, että tiedostaa johtamisen tyylejä ja osa-alueita ja tiedän teorioita? Entä, jos ei omista hyvälle johtajalle tyypillisä piirteitä, voiko silloin pelkästään opiskelemalla ja kokemuksen kautta tulla hyväksi johtajaksi? Näihin kysymyksiin ei ehkä koskaan saa vastausta, mutta niiden pohtiminen on mielenkiintoista.
- Kiia
Mielenkiintoista pohdintaa
vallasta sekä elektronisesta valvonnasta vallankäytön osana. Itse en ole kovin
tuttu oikeusopillisten asioiden kanssa, mutta pohdin, miten hyvin
oikeusjärjestelmämme on ajan tasalla tällaisten kysymysten parissa? Mitä
kaikkea tietoa esimerkiksi sosiaalisesta mediasta esimies tai työnantaja voi
käyttää päätöksenteossaan? Tämän luentokerran aineisto auttoi osaltaan
huomaamaan sen, miten paljon tiedostamattomia asioita yrityksien toimintaan
sekä johtamiseen liittyy. Kiian tavoin olen itsekin herännyt siihen, miten
moninainen ja toisiinsa limittyvä kokonaisuus johtaminen on. Harvoja seikkoja
voi laittaa pelkästään yhden teeman alle, vaan vaaditaan monipuolista
tietämystä ja sitä, että osaa tunnistaa työyhteisön toimintaa, rooleja ja
arvoja toiminnan takana.
KristiinaHyvin otettu huomioon ajankohtainen aihe. Itse olen kanssa samaa mieltä siitä kuinka kurssilla on oppinut huomaamaan, kuinka laajalle johtaminen on levinnyt ja kuinka kurssilla heränneistä ajatuksista on hyötyä ryhmätyöskentelyissä yliopistossa sekä työpaikoilla, jossei suoranaisesti johtotehtäviin päätyisikään.
-Essi
Kiinnostava ajankohtaisaihe. Olisiko teksti voinut sisältää enemmän omien käsitysten ja ymmäryksen kuvausta? Mielestäni osut oikeaan kuvatessasi aiheen lisääntyvän merkityksen trendiä!
-Juho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti